Heini Kärkkäinen -
Tähtitarhassa
​
Voisin tuijottaa tähtitaivasta vaikka kuinka kauan. Sinisen eri sävyt tummasta ja syvästä turkoosiin iltataivaan väriin tulvivat vangitsevaa kauneutta ja rauhaa. On tähtiä jotka välkkyvät erityisen kirkkaasti ja tähtiä joita ei ensin huomannut, mutta jotka vähitellen valloittavat taivaankannen omalla persoonallaan. Yksittäinen tähdenlento kaukana pysähdyttää ja kiihdyttää. Etäisyydet maailmankaikkeudessa kiinnostivat minua lapsena ja koin inspiroivaa hämmennystä ja pelkoakin ajatusten pyörtyessä mielipuolisiksi fantasioiksi tuntemattoman äärellä. Nykyisin tähtitaivasta katsellessa koen enemmänkin yhteyttä ja rauhaa. Tunnen että jo edesmenneet ihmise tja eläimet ovatkin hyvin lähellä. Etäisyyteen katsominen tuokin lähemmäksi.
Olen saanut paljon. Pianistina ja kamarimuusikkona menetin minulle henkilökohtaisesti kaksi merkittävintä esikuvaa, ystävää, tukijaa, musiikillisen inspiraation lähdettä viimeisten vuosien aikana. Liisa Pohjola ja Vladimir Mendelssohn ovat jättäneet omaan tähtitarhaani kaksi iätöntä ja kirkkainta tähteä. Valo tuikkii eikä koskaan sammu.
Esiintyminen muusikkona on hyvin samankaltaista. Tuntematon maailma on läsnä ja avaa yhteyksiä. Tänä päivänä monet kadottavat yhteyden hyvään, rauhoittavaan, voimistavaan, kauniiseen. Omalle luovuudelleni ja hyvinvoinnilleni oleminen yksin jonkin suuremman äärellä ajattomasti on elinehto. Se ruokkii ja herättää valtavasti oivalluksia ja ajatuksia elämästä, puhdistaa ja asettaa etäisyydet kohdilleen.
Tampere Chamber Music vuonna 2024 haluaa viedä teidät kaikki pohtimaan miksi jotkut tähdet tuikkivat kirkkaammin, mikä elämässä on tärkeintä, millaista energiaa ja perintöä jätämme maailmaan, siihen kallisarvoiseen missä yhtenä eläinlajina saamme viettää tietyn ajan.Monia rakkaita säveltäjiä on viime vuosina poistunut luotamme tähtitarhaan. Festivaali muistelee Jouni Kaipaisen, Jaakko Kuusiston ja Kaija Saariahon sävelillä heidän elämäänsä ja valtavaa musiikillista ja humaania perintöään meille.
Tampere Chamber Music- festivaalin päävieras on pianisti ja säveltäjä Olli Mustonen, joka saa maailmankaikkeuden liikahtamaan puhuttelevalla ja nerokkaalla muusikkoudellaan. Omien sävellystensä lisäksi häntä kuullaan J.S Bachin, Edward Griegin sekä Sergei Prokofjevin musiikin äärellä. Sunnuntaina 28.1 kuulemme Suomen kantaesityksen Olli Mustosen soolohuiluteoksesta Anderseniana,
joka on saanut inspiraationsa H.C. Andersenin saduista. Teoksen esittää valovoimainen huilisti Janne Thomsen.
Taide kulkee syvyyssuunnassa, vain taivas on rajana sille liikutukselle, kokemiselle ja ravituksitulemiselle.
Todelliset kimmeltävät tähdet syntyvät sisältäpäin, itse koettuna ja hiljaisena tietona, kiitollisuutta tuntien.
​